Ei-niin-kadonneen A:n ylösmenon metsästys alkoi

Eilen käännettiin auton nokka koko konkkaronkan kanssa kohti Kuopiota; minä ja Kuura mentiin ACElle Tiian oppiin fiilaamaan kontakteja ja loppuporukka tutustui lähimaisemiin lenkkeillen sen ajan. Ja voi maar - kyllä kannatti lähteä.

Edellisessä postauksessa kirjoitin, että A:n ylösmeno vaatii työskentelyä ja on meidän kevään projekti. Tiian kanssa treenatessa kävikin ilmi, ettei se nyt välttämättä ihan koko kevään projekti olekaan! :) Boksin perusteet on tehty hyvin ja Kuura kyllä tietää, mitä se tarkoittaa. En ole vain vaatinut siltä itse kontaktilla tarpeeksi. Jo muutamalla toistolla Kuura teki oikein nätit toistot boksiin A:n ylösmenolla ja sen jälkeen aivan priimaa ilman boksia. Phiuf. Voi sitä onnistumisen riemua, jonka koettiin, kun oikea käyttäytyminen löytyi. (Muutkin M&M-hallin treenaajat saattoi kuulla, että oltiin Kuuran kanssa treenaamassa... :D)

Jatkotreenit on sitten seuraavalla tavalla:
1. Avustaja on palkkaamassa ilman targettia n. metrin kontaktin yläreunasta. Osuma - naksautus - palkka suuhun - A loppuun.
2. Avustaja merkkaa osuman (on edelleen kontaktin vieressä) - palkka A:n lopussa (pallo, seuraava este)
3. Avustaja merkkaa osuman (on siirtynyt kauemmas kontaktista) - palkkana radan jatkuminen.

Puomille vauhtia Tiian mukaan hyvin todennäköisesti tulisi nyt nopeista vapautuksista alakontaktilla. Tehtiin näitä muutama ja homma toimii, kun avustaja merkkaa sekä koiralle että minulle naksulla oikean suorituksen ja minä voin vapauttaa katsomatta edes koiraan. Avustajan tehtävänä on arvioida, että suoritus todella nopeutuu eikä jää junnaamaan. Naksautuksen on tultava, kun avustaja näkee, että koira tulee hyvällä vauhdilla ja on tekemässä 2o2o, josta naksautus ja vapautus tulee.

Arvatkaa, kellä olis vähän treeni-intoa? :D

SERT!

Vietettiin pääsiäinen Joensuussa perinteisesti. Perinteisesti myös siinä mielessä, että käytiin aksakisoissa. En edes muista, milloin viimeksi EI olisi pääsiäisenä ollut kisoissa, joko touristina tai kisaajana. Se on ihan hauskaa. Varsinkin, kun kisat menee näin hyvin:

SERT-rata!

Täydellisyydestähän tuo rata oli kaukana, mutta väittäsin, että aika kivasti kulki, kun ottaa huomioon, että on Kuuran kanssa "tosissaan" treenattu viimeksi joulukuussa :) A:n ylösmeno on ensimmäinen projekti ennen kuin seuraavan kerran kisataan. Sitä mennään tuumimaan Tiian luokse ACElle viikon kuluttua. Kontaktit vaatii vauhtia muutenkin, niissä annetaan tasoitusta muille reilusti. Puomin ravasi ja keinukin oli "epävarma". Toisaalta, näköjään itse jotain jään jännittämään kontakteille, kun hidastan. *läpsäyttää itseään poskelle, HYI PÄIVI* 

Eka kakkosen rata

Ekalla kakkosen radalla en jaksanut enää keskittyä. Oli kiirus jo kotiin (kisat oli n. tunnin myöhässä ja lisäksi luokkajärjestys oli "epätavallinen": 1A, 1B, 2A ja se 2B sitten viimosena) ja ajatukset harhaili. Lisäksi kaikki paukut jännittämisineen kaikkineen meni ekalle radalle, hyvin purkautu fiilis sinne. Enikeis, kait se koira juoksee pussille, kun vartalo on sinne auki ja mitään liikettä toiseen suuntaan ei tapahdu. Muuten oli kivaa, mentiin kovaa ja luotin koiraan. Se oli toki helppoa hylkääntymisen jälkeen ;) Näistä on hyvä jatkaa eteenpäin, Hain jatkoa meidän valmennusryhmiin, kun tämä kausi oli niin rikkinäinen. 

Sain purettua vihdoinkin puhelimesta tiedostot koneelle. Tässä vähän kuvasatoa, on vanhaa ja uutta kuvaa. Tällä kertaa en saastuta kirjoituksella enempää :)