MAH järjesti kakkosten iltakisat kolmella aksaradalla, tuomarina Elina Hannikainen. Tavoitteena keppien onnistuminen ja tietty se A:n ylösmeno. Pientä haastetta kisaamiseen toi (ainakin minun ajatuksissani) se, että Kuuran kanssa jäi treenit kahdelta aiemmalta viikolta väliin ja viimeisimmäksi sen vuoksi, että Kuura oli pskataudissa viime viikon loppupuolen. Tarkoittaa sitä, että paljon on paastottu ja "levätty" ja tekemisen puutetta on sen puolesta hieman ollut. Eikä siinnä vielä kaikki: meillä on pentuja. Niitä on paljon ja niitä löytyy koko ajan lisää. Valtaosa on siirretty kuivumaan kuivauskaappiin, mutta silti niitä vain putkahtelee. Eli Kuuralla on oikein oppikirjan mukainen valeraskaus; pentuja hoidetaan, maitoa tulee, kuoppia kaivetaan, pesää rakennetaan. Huoh. Hieman epäilytti, että millainen koira mulla on kisoissa mukana, mutta turhaan. Ihan sama ihana Kuura mulla oli kisoissa.
Ensimmäinen rata oli kaksinkertainen HYL. Kuura karkasi väärään päähän putkea, en todellakaan ajatellut, että kauempaan putken päähän edes vilkaisisi, sen verran epäloogisesti se minun mielestäni oli. Vaan meni. Kahdesti :D A:n ylösmeno on hiinä ja hiinä. Kepit hienot.
Toka rata oli 5 ja lujaa mentiin. Rimaonnettomuus sattui, katsojien mukaan näytti vain huolimattomuusvirheeltä, ei sen kummempaa. Aivan mielettömän hieno rata, kontaktit aivan huiput ja kepit pienehköön avokulmaan meni hyvin. Hyvä mieli, parempi mieli.
Kolmas rata oli sitten se sertirata, jossa mentiin kanssa lujaa. Radalla ei ollut lainkaan keppejä, en muista olleeni sellaisella radalla koskaan. Kontaktit oli aivan huiput ja meno oli sujuvaa koko ajan. Ei paniikkia missään vaiheessa. Rytmitykseen vastasi tosi hyvin. Puomi ylösmenon otti suorastaan rintakosketuksella, kun sekosi jotenkin jaloistaan puomille mennessä :) Ei vaurioita (puomille tai Kuuralle).
Valitettavasti yksikään rata ei tallentunut videolle. :( Olisi ollut mukava itsekin nähdä, että näyttikö se yhtä sujuvalle, mille tuntui :D Olen jotenkin huono pyytämään ihmisiä kuvaamaan. Noh, otetaan sitten kolmosten ensimmäinen kisa videolle jossain vaiheessa. Sertikuvakin on kännykässä niin sitäkään en tähän voi laittaa. Mutta kuvitelkaa tähän sellainen naurettavasti virnuileva ihminen ja maaaaaaliman tyytyväisin pieni pelki. Syrämmen sisällä, Kuplassa. Yhessä.
keskiviikko 10. kesäkuuta 2015
tiistai 2. kesäkuuta 2015
Hienosäätöä ja hillittömän hienoa hihkuntaa
Eilen käytiin Kuuran kanssa Tiian luona ACElla säätämässä kontakteja kuten sovittiin huhtikuun treeneissä. Sivujuonteena voin kertoa, että vauvan vaippoihin kannattaa varautua samalla tavalla kuin koiran makupaloihin treeneissä - parempi liikaa kuin liian vähän. Ihan noin niin kuin että pikkasen venähti meidän Kuopion reissu, kun piti lähteä metsästämään vaippoja kotiinpäin lähtiessä.
Minun mielestä Kuuran A on ollut suht hyvässä kuosissa. Välillä jää ottamatta, mutta pääasiallisesti on sujunut hyvin ja tekniikka on näkynyt myös ratatyöskentelyssä, ei ainoastaan yksittäisenä esteenä. Täysin tyytyväinen en siihen kuitenkaan ole ja siksi oli erittäin hyvä, että sovimme tämän tarkastuskäynnin Tiian oppiin. Katsottiin "radan" osana ensin A:n ylösmenoa ja todettiin, että osuu kyllä, mutta hyvin ylös (vain noin 10 cm kontaktin yläreunasta).
Kerroin, että olemme tehneet treeniä niin, että naksuttelija on ollut A:n vieressä, palkannut A:lle, seuraavaksi ollut vieressä, mutta ainoastaan naksauttanut ja nämä ovat toimineet. Haaste on tullut siinä, kun naksuttelija on siirtynyt A:n viereltä kauemmaksi. Kuura toisti tämän suorituksen myös Tiialle ja Tiia sanoikin heti, että Kuurahan on klassisesti ehdollistunut ihmiseen, ei boksikäyttäytymiseen/tekniikkaan kontaktilla. Olin ajatellut aina treeneissä, että tämä johtuu siitä, että Jemppu on Maailman Paras Tyyppi, mutta tosiaan Tiialle antoi saman "toiminnon". Palattiin siis hieman "taaksepäin" ja palautettiin boksi maahan ja tehtiin muutama toisto ja voila. Sieltähän löytyy edelleen (Tiiankin sanoin) aivan priima boksikäyttäytyminen, joka siirtyi hienosti myös kontaktipinnalle. Tiia sanoi, että Kuuralla on yksi parhaimmista tekniikoista, mitä hän on nähnyt. Ja sehän lämmittää mieltä <3 Tämä menee kanssa sinne sarjaan "silloin kuin onnistuimme hienosti ja jäi mahtava fiilis treenistä". Positiivinen ajattelu on edelleen minun kehityskohtani, muttaa tällä pääsee kyllä taas kesäkuun eteenpäin ;)
Boksi siirrettiin siis A:lle ja todettiin, että erillistä palkkaa A:lle ei enää tarjota, vaan oikeasta suorituksesti pääsee loppuun saakka ja siellä loppupalkka (pallo, radan jatkaminen ja sen jälkeen palkka tms.). Jos kontakti ontuu, muutama (maks. 3) toistoa maassa ja taas A:lle. Todettiin myös, että Kuuralle voisi boksia hieman pienentää tai siirtää hieman alaspäin, että boksiin painaminen osuisi hieman alemmas. Ja sekin toimi kuin junan vessa. Minun boksit on hallilla muidenkin käytettävissä, joten en niitä lähde pienentämään vaan taidan kokeilla noin, että boksia siirretään alaspäin, koska se toimi ainakin eilen oikein hyvin.
Nyt ollaan Kuuran kanssa siinä tilanteessa, että kaikki palaset alkavat olla kohdillaan. Kontaktit ovat hyvässä jamassa, keppikulmatreeniä jatketaan, asennetta radalle on löytynyt hienosti ja kisoissa on pystytty samanlaisiin suorituksiin kuin treeneissä. On pirun hyvä mieli kuulkaa. Rento ja mukava. Olen pyhittänyt vielä tämän ja ensi viikon aksalle, sitten ajattelin, että pidämme parin viikon tauon treeneistä ja tehdään tottistelu ja pk-hommia, ettei ne unohdu täysin. Olen "vähän" putkiaivo ja en osaa tehdä täysipainotteisesti ja hyvillä suunnitelmilla useita eri asioista yhtäaikaisesti (siis viikonkaan aikana). Joudun keskittymään aina yhteen asiaan ja tekemään suunnitelmaa juurikin vaikka viikon ajalle, että näen edistymistä tai saan ainakin toistoja useamman peräkkäin. Mutta näillä mennään. Kuura ei yksistään pysty (tai varmaan pystyisikin... :D ) ja jos minä en taivu niin näihin rajoihin on taivuttava.
Minun mielestä Kuuran A on ollut suht hyvässä kuosissa. Välillä jää ottamatta, mutta pääasiallisesti on sujunut hyvin ja tekniikka on näkynyt myös ratatyöskentelyssä, ei ainoastaan yksittäisenä esteenä. Täysin tyytyväinen en siihen kuitenkaan ole ja siksi oli erittäin hyvä, että sovimme tämän tarkastuskäynnin Tiian oppiin. Katsottiin "radan" osana ensin A:n ylösmenoa ja todettiin, että osuu kyllä, mutta hyvin ylös (vain noin 10 cm kontaktin yläreunasta).
Kerroin, että olemme tehneet treeniä niin, että naksuttelija on ollut A:n vieressä, palkannut A:lle, seuraavaksi ollut vieressä, mutta ainoastaan naksauttanut ja nämä ovat toimineet. Haaste on tullut siinä, kun naksuttelija on siirtynyt A:n viereltä kauemmaksi. Kuura toisti tämän suorituksen myös Tiialle ja Tiia sanoikin heti, että Kuurahan on klassisesti ehdollistunut ihmiseen, ei boksikäyttäytymiseen/tekniikkaan kontaktilla. Olin ajatellut aina treeneissä, että tämä johtuu siitä, että Jemppu on Maailman Paras Tyyppi, mutta tosiaan Tiialle antoi saman "toiminnon". Palattiin siis hieman "taaksepäin" ja palautettiin boksi maahan ja tehtiin muutama toisto ja voila. Sieltähän löytyy edelleen (Tiiankin sanoin) aivan priima boksikäyttäytyminen, joka siirtyi hienosti myös kontaktipinnalle. Tiia sanoi, että Kuuralla on yksi parhaimmista tekniikoista, mitä hän on nähnyt. Ja sehän lämmittää mieltä <3 Tämä menee kanssa sinne sarjaan "silloin kuin onnistuimme hienosti ja jäi mahtava fiilis treenistä". Positiivinen ajattelu on edelleen minun kehityskohtani, muttaa tällä pääsee kyllä taas kesäkuun eteenpäin ;)
Boksi siirrettiin siis A:lle ja todettiin, että erillistä palkkaa A:lle ei enää tarjota, vaan oikeasta suorituksesti pääsee loppuun saakka ja siellä loppupalkka (pallo, radan jatkaminen ja sen jälkeen palkka tms.). Jos kontakti ontuu, muutama (maks. 3) toistoa maassa ja taas A:lle. Todettiin myös, että Kuuralle voisi boksia hieman pienentää tai siirtää hieman alaspäin, että boksiin painaminen osuisi hieman alemmas. Ja sekin toimi kuin junan vessa. Minun boksit on hallilla muidenkin käytettävissä, joten en niitä lähde pienentämään vaan taidan kokeilla noin, että boksia siirretään alaspäin, koska se toimi ainakin eilen oikein hyvin.
Nyt ollaan Kuuran kanssa siinä tilanteessa, että kaikki palaset alkavat olla kohdillaan. Kontaktit ovat hyvässä jamassa, keppikulmatreeniä jatketaan, asennetta radalle on löytynyt hienosti ja kisoissa on pystytty samanlaisiin suorituksiin kuin treeneissä. On pirun hyvä mieli kuulkaa. Rento ja mukava. Olen pyhittänyt vielä tämän ja ensi viikon aksalle, sitten ajattelin, että pidämme parin viikon tauon treeneistä ja tehdään tottistelu ja pk-hommia, ettei ne unohdu täysin. Olen "vähän" putkiaivo ja en osaa tehdä täysipainotteisesti ja hyvillä suunnitelmilla useita eri asioista yhtäaikaisesti (siis viikonkaan aikana). Joudun keskittymään aina yhteen asiaan ja tekemään suunnitelmaa juurikin vaikka viikon ajalle, että näen edistymistä tai saan ainakin toistoja useamman peräkkäin. Mutta näillä mennään. Kuura ei yksistään pysty (tai varmaan pystyisikin... :D ) ja jos minä en taivu niin näihin rajoihin on taivuttava.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)