Asenne ratkaisee ja jälkimetsässä löytää parhaat mustikkapaikat! Muoks la 3.8.!

Nyt on niin hurja treeni-innostus käynnissä, että ihan hirvittää. Enhän kuluta kaikkea kerralla? Enhän kuluta koiria? Tuskinpa, se etu kahdessa koirassa on, että ei tuu otettuu liian pitkää treeniä yhdellä, kun on toinen vielä treenaamatta. :D

Alkuviikko on treenailtu ihan itekseen ja yllättävää kyllä, osittain myös noita juttuja, joita edelliseen kirjoitukseen hahmottelin! Kuuran osalta toteutunut kaikki, Wiiman osalta ei nouto. Se vaikein. Pöh.

Eilen oli aksatreenit ja päätin ennen treenejä, että vittiläinen. Tehdään hauskasti ja kehun Wiimaa kaikesta, mitä se tekee. Vaikka ohjautuisi väärin, koska vika on kuitenkin minun. Vaikka rima tippuisi helpossa paikassa. Vaikka kontaktia ei ottaisi niin kuin on opeteltu, mutta edes yrittää. Ja sehän kannatti. Meillä oli sikakivaa treeneissä! Tai siis, onhan meillä yleensäkin, mutta jotenkin nyt tuntui, että tehtiin yhdessä ja yhteen sointuen jotenkin. Kuulostaapa ylisanoille, mutta tuntui juuri tuolle. Mutta kaikki onnistui; sylkkäri (en koskaan, koskaan tee sitä vapaaehtoisesti, ei luonnistu multa), jaakotus (tää toimii meillä moneen paikkaan), leijeröinti (W hukkas miut ensin, mutta sitten löysi), kontakti, kepeille meno vaikeasti suljetusta kulmasta ja lähetys yli 180 asteesta jne. Wiipe <3

Kuuran kanssa tehtiin ennen W:n treenejä sisällä hyppy-putki-hyppyä, hypyt mutkaputken kummankin suun suuntaisesti. Valssia, putkeen irtoamista. Putkeen ei irtoa vielä erityisen hyvin tuollaisessa kohdassa, mutta ei me sitä ole vielä treenattukaan paljoa. Tai oikeastaan mitään aksaa :D Kontaktia treenattiin nyt kontaktilla. Takajalat puomin alastulolle. Ei ihan siirtänyt laatikolta, mutta jokin jyvä sinne jäi pyörimään.

Tänään sitten käytiin Jeminan kanssa treenaa tottista ja jälkeä. Wiimalla kokeiltiin BH:n puolikas eli hihnassa seuraamisen osuus ja sehän onnistui hienosti!! Pikkusen oli pihalla, mut en kyllä kauheasti sitä viritellytkään ennen, joten can't blame Wiima. Pitkän suoran jälkeen heräsi, että "aijuu, seuraamista, ok". Sen kontakti on niiiiin ihana, kun on kontakti. Niskat naksallaan tuijottaa. Kröhöm. Pitänee ryhtyä aktiivisiin toimiin tämänkin suhteen... ;)

Kuuralle katsottiin vähän käännöksiä. Haluisin opettaa sellaisen "pk"-täyskäännöksen eli joko että koira on koko ajan sisäpuolella (Kuura käyttää ihan hyvin takapäätä, joten uskoisin tämänkin olevan mahdollinen) tai sitten niin, että koira kiertää ulkopuolelta ja minä käännyn vasemmalle. Katsotaan, kumpaa lähdetään jalostamaan. Eteen tulemista treenattiin, samoin luoksetuloja. Kuura rääkyi ensin jäädessään, mutta rauhottui nopeasti. Ihanaa, ei tarvitse odotella otollista hetkeä :)

Muoks. Ei pitäisi perjantai-iltana päivittää, kun oleellisin unohtui. Tehtiin Kuuralle n. 50 metrin nakiton jälki. Matkalle yksi lelu ikäänkuin keppiä leikkimään ja loppuun "6/6" keppi eli lelu. Tässä huomaa, miten itse on täysin ymmärtämätön näihin jälkihommiin. Seurasin vaan jälleen innoissani, kun Kuura meni jälkeä pitkin ja selkeästi pysähtyi lelulle, mutta en tajunnut mitään. Sit Jemina sanoi, et siellä on lelu, kysele sen perään. Aijuu, okej :D Toi lelun ihan hienosti luokse. Taidan ehkä kuitenkin opettaa tuomaan kepit luokse. Tuntuu ihan järkevälle, että koira tuo kepin luokse, jolloin ei itse tallaa jälkeä kepille saakka. Kun tuo luokse, pääsee "tuttua" jälkeä pitkin jatkamaan. Näin minä sen järkeilin pikkupikkuaivoillani. Mutta siis oikein hienosti on jäljellä ja vähän on tullut nyt sitä malttiakin. Tilaa pitää antaa melko reilusti, muuten jotenkin pysähtyy helposti kyselemään ja haahuilemaan.

Juuh. Sellaista tännepäin. Kuura ui kuin hai, sekin on kivaa. Tarttee vaan heittää keppi ja kaveri lähtee menemään. W väijyy rannassa ja varastaa kepin suusta ja sitten on kiva juosta yhdessä. Ja sama uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen. :D

Muutama räpsy vielä, kun kameran sain kaivettua taas esiin.

Kesälomalta Joensuusta.

"Mitä sää huudat siinnä, sakihivutetaan se!!!" huutaa W Mollalle.

Osataan me nätistikin kulkea.

"Saanko ottaa ton frisbeen tolta, saanhan?!"

"nääh, menköönsä."

Kuura ja Kuuran niiiin rakas frisbee.

Osaa olla asiallisestikin.

Nöpönassut.

Hei, naapurissa on joku.

Äiti soitteli, että Ässä on väsynyt taas. Ja ehkä laihtunut vähän. Käy enää yhden lenkin oikeastaan päivässä. Ehkä sen voisikin sallia jo kohta 12-vuotiaalle.. Se vaan niin nauttii metsässä juoksemisesta. Rintaa alkaa puristamaan joka kerta, kun ajattelenkin, että Ässänkin aika saattaa olla kohta. Tai sitten vasta 5 vuoden päästä. Tiibetinperkeleistä ei koskaan voi tietää varmaksi :) Toivottavasti Ässä jaksaa ja lääkitys pysyy kunnossa. Siitähän se hyvin pitkälti on kiinni, Ässä muu yleiskunto kyllä riittää, pumppu on vahva ja lihaskuntoa löytyy vaikka muille jakaa. 

Mutta hei! Kuurallahan on tänään 5kk päivä! Onnea Kuura! Et ole järkiintynyt pätkääkään kolmessa kuukaudessa! :D Huomenna mennään Jeminan kanssa mutsikkaan paikkaan, joka löytyi Heklan jäljeltä. Oli paljon ja oli isoja. Nam. Kuulemiin!