Näin on. Tänään 26.10 tavoitteiden saavuttamisen vuonna 2013 käytiin Wiiman kanssa Lahdessa Suomen Bokseriyhdistyksen järjestämässä käyttäytymiskokeessa, tuomarina Ossi Harjula. Meille oli arvottu numero 8 (siis juu, tultiin tottakai ihan viime tippaan paikalle...), joka sopi mulle oikein fine. Piti saada nimittäin muutaman kerran vielä miettiä, notta mitenkäs se kuvio taas menikään ja millonkas sitä pitikään toimia itsenäisesti ja millon tuomarin ohjeistuksen mukaan jne. Meillä oli ensin paikallaolo ja sen jälkeen pitkä kaavio.
Paikallaan oloon mennessä Wiima piippasi muutaman kerran ja kun jätin Wiiman niin kuulin, että piippaus jatkui vielä muutaman kerran ja sitten hiljeni. Takaisin palatessa Wiima haukahti ja minä käskin sitä vaimealla kurkkuäänellä, että "maaaahan" ja teki mieli lisätä vielä, että jumaliste, mutta jätin sen pois :D Tuomarin merkki ja Wiima nousi todella hyvin ylös. Seuraamiseen mennessä Wiima tuntui olevan aivan ute på stan, mutta kiinni seuraaminen meni oikein hyvin. Henkilöryhmä aivan huipusti, tätähän jännitin aika paljon etukäteen. Ei edes yrittänyt nuuskutella ketään tai heiluttaa häntää kellekään. "Nyt ollaan hommissa", totesi Wiima ja laittoi peliasennon päälle. Irti kytkeminen, henkilöryhmään ja a'vot. Samalla lailla, ei mitään reaktiota henkilöille. Koska Wiima tykkää kuitenkin aiheuttaa ohjaajalleen sydämentykytyksiä, muistuttamalla, että mitä tahansa voi tapahtua, alkoi Wiima jätättää pitkän seuraamiskaavion viimeisellä suoralla. Minä yritän haroa kädellä, että missä hitossa se tukka oikein on ja siellä se vähän aina vilahti. Jäävät liikkeet on meidän bravuuri. Oikeesti. Paitsi tänään. Piti antaa kaksi käskyä sekä istumiseen että maahanmenoon. Luultavasti ennakoin itse liian paljon ja annoin käskyt liian aikaseen, kun tuomari oli ripittänyt kahta edellistä paria siitä, että käskyä ei voi antaa, kun koira on jo pysähtynyt, silloin se on paikalleen jäämiskäsky, ei pysähtymiskäsky. Luoksetulo vauhdikkaasti.
Tuomarin arvostelu meni kuta kuinkin näin: "Paikallaanolossa ei mitään puutteita tai moitittavaa. Seuraamiset oikein mallikkaita, lopussa meinasi vähän patterit loppua. Teet täyskäännöksen oikealla, se pitäisi tehdä vasemmalle. Koira tulee suoraan sivulle, sen pitäisi istua ensin eteen. Tottelevaisuusosio hyväksytty." JJEEEESSSJJEJEJEEE! Whoooaaa!! Yleisö oli ehkä vähän, että "okei....", kun myös Jeminan kanssa kiljuttiin ja riemuittiin. :D
Kaupunkiosuudessa jännitin ehkä aika paljon koirien kohtaamisia, kun ei ollut käsitystä, miten se tapahtuu tällaisessa BH-kokeessa. Noh, Wiimalle nämä oli lähinnä ilmaa. "Hei siirryttekö siitä vähän, mie oon tekemässä täällä töitä ja sie oot aika pahasti siinä tiellä." Eli eipä juuri ottanut kantaa koirien liikkumiseen. Tai mihinkään muuhunkaan. Tuomari kommentoi Wiiman ollessa kiinni ja minä piilossa, että "ei tuo koira huomannut edes tuota ohimenevää koiraa, tuijotti siitä läpi, et mihinkä se ohjaaja oikein hävisi" :D
Siinä hän on, BH, TK1 Grey Coats Midnight Moon a.k.a Wiima. Kattelin Koiranetistä, että vuoden 2009 jälkeen on lampureissa suoritettu 4 hyväksyttyä BH:ta. Ei pöllömmin se! Voisi olla toki enemmänkin, kun on kuitenkin koira, jolla työroottoria riittäisi. Mutta näillä on hyvä jatkaa. Toivon mukaan, joku muu vielä innostuu asiasta!
Yksi tavoite siis saavutettu. Meillä on kyllä Wiiman kanssa ollut niin huima vuosi, että oksat pois. Mielentila aksan lähtöön saatiin korjattua sellaiseksi, että päästään ihan radallekin. Sen tuloksena mm. kaksi voittoa vitostuloksella, mutta ennen kaikkea, päästiin huhtikuun jälkeen starttaamaan jokaiselle radalle! Tokosta saatiin koulari TK1 ja nyt tämä BH. Vielä olisi muutama tavoite ensi vuodelle asetettuna ja mikäs tässä jatkaessa, kun työ alkaa kantamaan hedelmää.
PS. Tottisosuus on videolla, sikälimikäli saan sen kuvaajalta ja arvostetulta matkaseuralta niin taidanpa laittaa sen tännekin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti