Joku ei ole päivittänyt meidän blogia. Ärsyttävää. Paljon on kuitenkin ollut tapahtumaa niin tästä tulee sitten maailman tylsin tekstitykitys. Onneksi olkoon, jos jaksat lukea loppuun, uusia kuviakaan en ole ihan kamerakameralla ottanut niin ei ole kuvakevennyksiäkään väliin. :)
Lähdetään liikkeelle Kataisen Harrin koulutuksesta 18.1. Ilmoittauduin koulutukseen, kun oli puhetta muutaman kanssa, että mahdollisesti saataisiin junnukoirien ryhmä koulutukseen. Mikkelissä jylläsi vuoden vaihteen jälkeen oikein kunnon kennelyskäepidemia ja peruutuksia tuli ja meidän ryhmästä tuli loppujen lopuksi sellainen, että Kuura taisi olla ainoa ihan oikea junnu. Ei siinä mittää, Harri oli kivasti suunnitellut sekä aksa- että hyppyradan. Mentiin hyppyrataa, tässä Iidan kameralle tarttunutta pätkää treenistä. Koira kulkee kyllä. Moni asia jäi pohdituttamaan treenistä. Kuuran pitäisi oppia hakemaan esteitä itsenäisesti paremmin (no kappas). Harrin mielestä (tai näin minä tulkitsin asian) Kuura on liian suuresti hallinnassa ja kontrollissa radalla. Tiiäkkö? Tuossa vaiheessa saisi vähän hulllutella ja riehua ja tarjota itse aktiivisemmin. Palkkausta pitää taas tarkentaa. En ehkä ihan satasella syttynyt Harrin koutsaukseen ekalla kerralla, mutta pitää kokeilla uudelleen. En yhden kerran perusteella kuitenkaan halua tehdä johtopäätöksiä "ei koskaan enää".
Yksi viikonloppu välissä ja 1.2 käytiin ACElla Vitikaisen Tiian koutsauksessa. ACElle mennessä on jännä fiilis. Koskaan ei tiedä ketä siellä HUGE-vuorolla on, millä tasolla muut tekee jne. Tsemppaa vähän itseäkin treenaamaan, kun haluaa näyttää, että kyl me muullonkin treenataan kuin siellä. Vaikka vähän toki :D Itse treenissä sitten oli vaikeaa ihmisellä. Siis pakkovalssi! Eikä mikään hiton piruettiympär'valssi.Katsokaa ny iteki. Ja uudelleen. No onnistu se sitten lopuksi onneksi ihan oikeinkin. Sitten jatkettiin eteenpäin ja tehtiin puomia radan osana. Hienosti meni. Valssit oli ajoissa ja kaikkea. Ihanata. Viimeisellä kierroksella sitten se alun pakkovalssi onnistuu, lähden livakasti liikkeelle ennen nelosputkea ja ehdin kunnon persjättöön ennen vitoshyppyä. Puolivalssi/veto ei onnistu, mutta se ei oikeastaan meille se haasteellinen paikka tuossa radalla kuitenkaan ollut, joten nou hätä. Jatketaan vain eteenpäin. Hyvä fiilis jäi treeneistä.
Helmikuun toisena viikonloppuna olin työhommissa, enkä koirajutuissa, voitteko kuvitella! Ystävänpäivänä oli sitten kuitenkin Päivin ja Soilen kanssa treffit Varkauden ABC:llä ja lähdettiin kohti Sastamalaa eli Willow Creek-leirille. Aiheena tottis, koutsina Sari Nieminen. Ehkä enemmän odotin sitä, että näen monia belgejä. Kuuran kanssa tuntuu, että on aika selvillä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi, mutta ulkopuolisen mielipiteet ei koskaan ole huonosta. Kuuran kanssa katsottiin siis seuraamista ja käsien häivyttämistä sekä käännöksiä vasemmalle / täyskäännöstä. Vinkit oli sen suuntaisia, mitä olin ajatellutkin tekeväni, mutta hankala oli keksiä mitään muutakaan, mitä voisi treenata. Ihan huippuviikonloppu kuitenkin oli, älyttömän mielenkiintoista oli nähdä erilaisia belgejä tekemässä hommia omilla tyyleillään. Valtavia eroja yhden rodun sisällä. Mutta se vahvistaakin käsitystä siitä, että "olen oman koirani asiantuntija". Vain minä voin sanoa, mitä koirani kanssa teen tai en tee. Pitää välillä pysyä jämynä.
Nyt olisi lomaviikko edessä ja meinasin vähän aloittaa Kuuralla keppitreenit. 2 by 2:lla. Aloitetaan hissukseen ja katsotaan, mihin etenee. Rimat pysyy minissä, ehkä voisi maaliskuun lopulla miettiä medejä. Ihan vain sen vuoksi, että Kuuran ei oikeastaan tarvitse hyppyihin varsinaisesti hypätä. Kunhan juoksee. Ja välillä sitten potkii rimat jaloillaan. Keinua, jos tekisi... A voi jäädä kesän alkuun, siihen tarvitaan nimittäin malttia, Kuura tekis mielellään täysillä senkin.
WiimaPimpula pääsee huomenna eläinlääkäriin. Oikean takajalan varpaiden väliin on ilmestynyt kaksi pattia, joita Hän mielellään pesisi kovasti. Odotan riemulla, onko se furunkuloosia. Näillä vuodenajoilla - pelkkää huhtikuuta - ei paljonkaan naurata ja huvita. Keskiviikkona Wiima pääsee sitten hierontaan. Katsotaan etuosan tilanne ja pitäisi varmaan tehdä päätöksiä Wiiman aksan jatkamisen suhteen. Ehkä ne eläkepäivät siitä lajista olisi jo edessä oikeasti. Tokoiltaisiin enemmän. Mutta, katsotaan nyt.
Simmosia! Palataan taas asiaan, toivottavasti vähän pikaisemmin kuin aiemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti