Khas niin. Se on tässä koiraharrastusjutussa niinkin, että yhtenä päivänä kaikki natsaa ja seuraavana ei-sitten-ihan-niin-natsaa. Pikainen tilannekatsaus eiliseltä ja tältä päivältä.
Eilen oltiin Kuuran kanssa Alen Marekovicin aksakoulutuksessa. Oltiin myös viime kesänä, jollon radat oli way too difficult meille, mutta tänä vuonna odotin innolla koutsausta. Ensin tehtiin rata "kisanomaisesti", jotta Alen näki kontaktit ja omat ohjauskuviot. Eka kierros alkoi hieman huonosti sattuneesta syystä ja sehän meni niin, että "You only forgot the beginning, the middle and the end of the course". No aijaa. Se ei oikeastaan edes häirinnyt minua, vaan se, että Kuura ei kertakaikkisesti suorittanut keppejä (tässä voi sitten miettiä, että miten 26 esteen radalta voi jäädä häiritsemään yksi ainoa kohta). Kepit on ollut meille todella varma este ja nyt siellä tehtiin kaikki virheet: mentiin ohi, mentiin väärään väliin, jätettiin kesken, jätettiin väli väliin ja mitähän vielä. Sen lisäksi, Kuura alkoi kuumua oikein nätisti ja ryhtyi näpsimään. Not nice. Enikeis, saatiin hyvääkin suoritusta aikaiseksi ja oikeastaan oikein kivoja vinkkejä kontaktien nopeuteen. Ja yllätys yllätys - suurin asia on se, että pitää luottaa koiraan eikä luoda painetta hidastelemalla, varmistelemalla ja sitä kautta sekoittamalla pakkaa.
Nämä mielessä lähdin tänään Kuuran kanssa kisoihin ajatuksella "kolme rataa, kolme tulosta". Pakko keskittyä kaikkiin kolmeen rataan huolella. No, onhan se HYLkin tulos. Eli 2 x HYL, yksi aivan karmean hirveä yliaika vitska, jolla nolosti sijoituttiin vielä kolmanneksi. Kivat keittiöpyyhkeet saatiin kyllä siitä. Radat oli hyvin haastavia, mutta se ei haitannut. Nautin siitä, että joutui ihan oikeasti miettimään, mitä tekee radalla. Kontaktit oli oikein priimaa, mutta ne kepit. Kaikilla radoilla keppivirhe ja joka kerta Kuura roikkui kravatissa. Enkä ole edes vihainen tai pettynyt koiraan, minä ihan itse sössin kepeille menon joka hemmetin radalla. Alenin sanoin, "You blinded your dog, she couldn't see the slalom". Hyvin kaksijakoisen tunnelmat siis kisoista; radat oli huippukivoja verrattuna normaaleihin ykkösten ja kakkosten ratoihin. Kuitenkin oma järkyttävä ohjaus kaikilla radoilla on niin kirkkaana verkkokalvoilla, että harmittaa. Tuloksilla ei kuitenkaan tehtailtu kisoissa, joten otsikon biisi on soinut mielessä :D Mikäs suomalaista enemmän tyydyttää kuin se, että ei ne muutkaan onnistuneet ;) No ei vais, ajattelin lähinnä tuota kohtaa, että "Ja mä kämmien anna en masentaa, muutkin mokaa". Tsek it aut, Pauli Hanhiniemi - Muutkin mokaa. Tuossa on kyllä niin loistavat sanat :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti